HS Mielipide: Kukaan ei opi hyväksi opettajaksi tai juristiksi monivalintatenteillä

Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa koulutustasoa Suomessa.

Oppivelvollisuusiän nostamisen lisäksi tavoitteena on, että 50 prosenttia aikuisista on korkeakoulutettuja vuonna 2030. Tavoite on sinänsä hyvä, koska Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja huippuosaajia globaaleilla markkinoilla pärjätäkseen, ja nyt korkeakoulutettujen määrä on alle OECD-maiden keskitason.

On kuitenkin tärkeää pitää huolta, että opetuksen resurssit pysyvät vahvasti mukana sisäänottomäärien kasvaessa. Koulutuksen laadun huomattava heikentyminen on suuri uhka ilman aitoja lisäresursseja koulutukseen. Kuitenkaan vuoden 2021 budjetissa korkeakoulujen rahoitus ei reaalisesti kasvanut ollenkaan.

Korkeakoulutettujen määrällä ei ole merkitystä, jos korkeakoulutetut eivät pärjää globaalissa kilpailussa. Jokaiselle yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle on turvattava aidosti laadukas koulutus, jolla pärjää työelämässä missä tahansa maassa.

Kukaan ei opi hyväksi opettajaksi tai juristiksi monivalintatenteillä tai hyväksi lääkäriksi opetusvideota katsomalla. Vaaditaan yksilöllistä, soveltavaa ja laadukasta opetusta, joka taas vaatii resursseja.

Ei ole kenenkään etu, että opiskelijat joutuvat luennoilla istumaan luentosalin lattialla, kun edes tiloja ei ole mitoitettu hallituksen tavoitteiden mukaisesti - yksilöllisestä opetuksesta puhumattakaan.

Sisäänottomäärien kasvattamista harkittaessa olisi siis tarpeellista keskittyä ensin resurssien riittävyyteen ja sitten vasta siihen, pystytäänkö todella kouluttamaan suurempaa määrää opiskelijoita.

Tarvitsemme osaavia ja taitavia valmistuneita ihmisiä, emme vain tilastojen täytettä.

Iina Palonen
oikeustieteen ylioppilas

Paavo Koho
lääketieteen kandidaatti

Topi Korpinen
kasvatustieteen ylioppilas